Binga Tupamäki

Kapitalismista kommunismiin? Kommunismi toisin ajateltuna


Olen tottunut suhtautumaan kommunismiin vitsinä. Eihän sitä voi tosissaan kukaan enää kannattaa, kun on selviä todisteita, miten käy kommunististen valtioiden. Pohjois-Korea sopii hyvin uutisten loppukevennykseksi ja Isä Aurinkoisen propaganda on huvittavampaa kuin mikään parodia diktaattoreista.

Viime viikkoina olen avannut lukion filosofian kirjat uudestaan ja tutustunut huolellisemmin erilaisten yhteiskuntien perimmäiseen ajatukseen. Halusin lähestyä kommunismiakin eri tavalla mitä yleensä. Leikittelin sillä mahdollisuudella, että kommunistisen yhteiskunnan voisi toteuttaa. Koetin asettaa itseni Karl Marxin ja Friedrich Engelsin asemaan ja ymmärtää mitä he oikeasti ajoivat takaa, joka tuskin oli tappaa noin 100 miljoonaa ihmistä ja laittaa loput pakkotyöhön.

En todellakaan halua kaunistella kommunismin mätää ydintä. Teoria siitä, että kaikki keskitetään valtiolle, ja muka sitten jaettaisiin tasan eri ihmisten eri tarpeiden mukaisesti, on naurettava. Maailmassa ei ole yhtäkään positiivista kokemusta tuosta pahimmasta mahdollisesta tyrannian muodosta. Eikä tulekaan olemaan, jos kommunismin määritelmä tulee olemaan sama kuin mitä nyt ajatellaan.

Marx , Engels ja kumppanit olivat voimakkaasti sitä mieltä, että kommunismiin on pyrittävä vallankumouksen keinoin. Se tarkoittaa siis konflikteja, kriisiä ja vallankaappausta. Sekasortoa, jonka vallitessa pitäisi luoda uusi yhteiskuntarakenne yhdessä yössä. Minkäänlainen superihminen tai omnipotentti konekaan ei pystyisi siihen – ihmisluonnon muuttaminen on pitkä prosessi.

Samat miehet kehittivät historiallisen materialismin, jonka mukaan yhteiskuntamme historian ja tulevaisuuden voi lajitella erilaisiin vaiheisiin:

1. alkukantainen yhteiskunta
2. orjanomistusyhteiskunta
3. feodaalinen yhteiskunta
4. kapitalistinen yhteiskunta
5. sosialistinen yhteiskunta
6. kommunistinen yhteiskunta

Tähän kuvaan sopii myös dialektisen materialismin tarjoama maailmankuva siitä, että yhteiskuntamme menee eteenpäin vastakohtien jatkuvan jännitysten ja niiden purkautumisten seurauksena. Yhdessä kehitysvaiheessa on saavutettava ensin tarvittava määrä muutoksia, joista voi siirtyä laadulliseen muutokseen, eli seuraavaan kehitysvaiheeseen. Esimerkiksi tehdas tarvitsee ensin tietyn määrän lisää työntekijöitä, jotta se voisi siirtyä tehokkaampaan tuotantoon. Arkisemmin ilmaistuna voisi myös sanoa, että vesikin tarvitsee tietyn lämpötilan, eli energian määrän, ennen kuin se pystyy muuttumaan vesihöyryksi.

Kommunismin virhe oli siinä, etteivät sen luojat tai oppipojat pystyneet pidättäytymään omassa ideologiassaan. Tärkein asia, yhteiskuntamuotojen dialektiikka eli muutoksen luonnollinen kulku, unohtui. Marxin luomissa yhteiskunnan vaiheissa yksikään näistä edellisistä muodoista ei toteutunut ”vallankumouksen” tavoin. Orjanomistusyhteiskunta sai alkunsa samalla kuin alkukantainen yhteiskunta jatkoi kehittymistään. Kukaan ei yhtäkkiä vaatinut ”alkukantaisuudesta” luopumista. Samalla tavalla siirryttiin feodaalisesta yhteiskunnasta kapitalistiseen yhteiskuntaan. Kukaan ei yhtäkkiä vaatinut kuninkaiden ja lääninherrojen syrjäyttämistä tai mestauttamista, vaan rahatalous toi vähitellen mukanaan kulutusyhteiskunnan. Meillä on vieläkin feodalistisia jäänteitä, ja lähin esimerkki löytyy länsinaapurissa pikkuprinsessoineen päivineen.

Kommunistit näkivät vallankumouksen suurenmoisena hetkenä, jolloin paha saa palkkansa ja parempi aamu koittaa heti huomenna. Kärsimättömyys pilasi kaiken. Heidän olisi pitänyt ensin odottaa, että kapitalismi olisi kasvanut määrällisesti, ja vasta sitten arvioida uudestaan vallankumouksen tarve ja luonne. Määrällinen kasvu kapitalismin yhteydessä tarkoittaa korkeamman elintason saavuttamista, joita saadaan aikaiseksi edelleen tieteellisten läpimurtojen ansiosta. Tuskin yhdelläkään kommunistilla tai muulla antikapitalistilla on varaa valittaa älypuhelimet ja aamukahvit kädessään yhteiskuntamme yleisestä suunnasta.

Vallankumous voi tapahtua toisellakin tavoin kuin aseet paukkuen ja liput liehuen. Oikeastaan olemme onnekkaita, sillä elämme juuri yhden vallankumouksen jännittävintä aikaa. Teknologia ja internet ovat avanneet uuden ulottuvuuden tarkastella maailmaa. En sano tätä siksi, että haluan kuulostaa trendikkäältä, koska ’’some’’ ja ’’selfiet’’, vaan siksi, koska se on tosi asia. Niin tosi, että sitä on vaikeata tiedostaa jokapäiväisessä elämässä.

Vallankumous tarkoittaa, että yhteiskunnan valtasuhteet sekoittuvat, tai että valta siirtyy kokonaan uudelle osapuolelle. Vallassa olevat tietävät ja päättävät heidän alueensa asioista. Ennen vain harvoilla oli etuoikeus päästä käsiksi siihen tietoon ja asemaan, jota tarvittiin hallitsemiseen. Vaan ei enää, koska internetin avulla jokaisen käden ulottuvilla on ääretön määrä informaatiota. Olemme matkalla kohti yhteiskuntaa, jossa jokainen on oman itsensä herra. Tulevaisuutta, jossa valinnanvapaus ja vastuunkanto ovat yksilötasolla aina läsnä.

Äärimmäisen tärkeä pointti internetistä saatavasta sisällöstä on se, että se on ilmainen. Vapaa käytettäväksi milloin ja missä tahansa. Kommunistien lempiaiheessa siis. Tietenkin jos sanotaan, että jokin asia on ilmainen, niin se on vain toinen tapa todeta, että joku muu on maksanut sen. Kuitenkaan minua ei häiritse se, että jos jonkinlainen mainos ilmestyy vähän väliä, kunhan saan loppujen lopuksi sen, mitä lähdin hakemaan: tietoa maailmasta, oli se sitten informatiivista, viihdettä tai täyttä ajanhukkaa.

Nopeaälyinen voi internetin ilmaisuudesta huolimatta huomauttaa, että kännykät ja koneet maksavat, puhumattakaan sähköstä ja itse yhteydestä nettiin. Samalla myös kämppä maksaa, ruoka maksaa, bussilippu maksaa ja niin edelleen… Ollaan kapitalismin kynsissä hyi, kuinka nyt vähäosaiset pärjäävät kun rikkaat pakenevat Panamaan? Tähän en osaa vastata muuta kuin että tulevaisuus näyttää. Yhteiskunnalliset muutokset vaativat aikaa, koska rakenteiden – ja ihmisten on pysyttävä perässä. Kärsivällisyys on avainsana, ja sillä olisi voinut pelastaa ne miljoonat kommunismin uhrit.

Kuka tietää, voi ollakin että jokin päivä jälkeläisemme elävät kommunistisessa yhteiskunnassa. Se ei vain tule tapahtumaan kuten alussa kuviteltiin. Jos näin ikinä käy, tällä kertaa kommunismi seuraa kapitalismia hiljalleen. Se elää kapitalismin kanssa, se odottaa vuoroaan ja muuttaa rakenteet markkinatalouden ehdoilla. Tähän voi mennä vuosisatoja, en yllättyisi vaikka vuosituhat. Hyvin suuri mahdollisuus on myös sillä, että kommunistinen yhteiskunta ei toteudu koskaan, vaan ihmiset ovat keksineet paljon paremman tavan vastata ongelmiimme.

Loppuun lisään G. W. F. Hegelin ajatuksen siitä, että olemme kaikki matkalla etsimässä yhtä päämäärää, joka on ihmiskunnan rationaalinen ja eettinen kehitys, mikä tavoittelee täydellisyyttä. Mieltä askarruttavin oivallus on se, että täydellisyyttä ei kuitenkaan voi saavuttaa, vaan se karkailee juuri silloin kun luulee saapuvansa sen luo. Siksi kommunistinen yhteiskunta, jos se ikinä on mahdollinen, on vain yksi kehityksemme monista vaiheista, toisin kuin aidot kommunistit luulevat.

 

 

Kertauksen vuoksi tiivistelmä:

► Kommunismin keskeinen pointti on luokaton yhteiskunta eli ihmisten yhdenvertaisuus

► Kommunismi on ollut mahdotonta toteuttaa, koska:

  • Vallankumous ei anna vakaata pohjaa täysin uudelle yhteiskuntamallille
  • Kommunismia on kokeiltu pakottamalla, ei luonnollisella muutoksena yhteiskuntamallista toiseen
  • Kommunismi on riippuvainen valtiosta, joka ei pysty korvaamaan yksilön valinnanvapautta

► Internet on esimerkki siitä, kuinka jokin voi olla kaikkien saatavilla, varallisuutta tai asemaa katsomatta

► Internet on myös esimerkki siitä, miten kapitalistinen/markkinataloudellinen järjestelmä loppujen lopuksi edistää koko yhteiskuntaa

► Tulevaisuudessa luokaton yhteiskunta (= kommunismi) voi olla mahdollinen, koska:

  • Kehityksen myötä ihmisten luokkaerot tasaantuvat
  • Uusien innovaatioiden ansiosta mahdollisimman tehokkaat ja kestävät tuotantotavat keksitään, mikä tarkoittaa lähes ilmaisia tuotteita

► Täytyy muistaa, että kommunismi ei ole itseisarvo, vaan se on yksi tapa tavoitella hyvinvointia: jatkossa tulee entistä parempia teorioita omien ongelmien ja ratkaisujen kanssa

 

Tästä kaikesta voisi päätellä, että paras tapa kannattaa ihmisten yhdenvertaisuutta on tukea vapaata markkinataloutta (jota kapitalismi edesauttaa), mikä johtaa samaan lopputulokseen kuin kommunismi, ilman pakkoa ja nälänhätää.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

16Suosittele

16 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (74 kommenttia)

Käyttäjän JariPirppu kuva
Jari Pirppu

Vielä löytyi maailmasta fiksu nuori,-hauskaa kesän jatkoa !

Käyttäjän bingatupamaki kuva
Binga Tupamäki

Samoin, ja ei hätää, fiksuja nuoria tulee löytymään maailmasta aina!

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Todella älyllinen pohdiskelu!

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina La

Oliko tarkoitus tosiaan siirtää kaikki omaisuus valtiolle? Vaiko vaan pelkät tuotantovälineet?

Vallankumouksen ei aina tarvitse olla väkivaltainen. Jo hallinnon muutos voi olla vallankumous.

Idealistista tosiaan, että yhdellä vallankumouksella saataisiin "oikea" järjestelmä. Sen takia vallankumous ei toimi. Ei ainakaan rysäyksellä tehty. Muutos, jos se lähtee ihmisistä itsestään, voi toimia. Tarkoitan sellaista muutosta, että ihmiset itse miettivät mikä on elämässä tärkeintä.

Mikään järjestelmä ei ole varma. Sen takia toinenkaan äärimmäisyys, täydellinen kapitalismi, ei myöskään toimi.

Pitäisi tukea ennen kaikkea sitä, että jokaisella on mahdollisuus siihen ns. vapaaseen markkinatalouteen. Elikä jokaisella on oltava samat mahdollisuudet. Se on sitten taas yhteiskunnan tehtävä, joka on paradoksaalista, koska se sitten taas ei olekaan vapaata markkinataloutta.

Herätään joskus tähän todelliseen maailmaan. Katsotaan ympärille, että vierellä on samanlaisia ihmisiä, joista joku voi tarvita apua.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Pohjois-Korean johtaja jakoi kansalle ilmaiseksi kilon kalaa, kun oli hänen syntymäpäivänsä.

Ei nyt ihan lohta, mutta kalaa kuitenkin.

Suomessa ei ole vastaavaa nähty.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kokonaisen kilonko? No ehkäpä Suuri Johtaja pystyy sillä ruokkimaan 30 miljoonaa ihmistä vaikka Jeesus kykenikin vastaavalla määrällä vain viidensadan hengen ravitsemiseen.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Kauanko kansalainen söi sitä kalakiloa? Sitten taas siirryttiin ruohon ja juurien syöntiin.

Kimille itselle haetaan yksityislentokoneella herkkuja ympäri maailman.

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Jotain skenaarioita tuli mieleen. Hyvää läppää, yhteisiä asioita pitää hoitaa, tavalla tahi toisella. Olishan se kommunismi erilaista, verot olisivat 100%. Asuttaisiin valtion kämpässä, valtion pihviä mutustellen. Nythän veroaste on vaan jotain 45% ;O

Entäpä siinä vaiheessa, (näin kerrotaan) kun robotit ja automaatit tekevät tylsät työmme?! Tarvitaanko jonkinmoista kommunismia että valtavat työttömien armeijat puetaan ja ruokitaan. Vai antaako robotin omistaja omistaan, arvaa vaan.

Tälläinenkin tilanne olisi kuitenkin siirtymävaihe, kun kertovat että viellä on tulossa duunareillekin oikeat kulta-ajat >>> http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/198946-tulevaisuud... Peukut pystyyn (Y)

Kerrotaan myös, että tekoäly fiksuuntuu niin paljon, että se ei enää joku päivä tarvitse ihmistä mihinkään. Minkälaista politiikkaa mahdammekaan tarvita silloin, kun täällä häärii täysin ylivertainen teköälyoliosivilisaatio?! Sotapolitiikkaa Terminator tyyliin?

Ps. Netin sensuroinnista tahi rajoittamisesta on minkä tahansa harrastetun politiikan syytä pitää näppinsä erossa. Verkko ja sen luomat inspiraatiot ovat kuin hengittäminen, välttämätön, jotka luovat valtavaa pääomaa avoimuudellaan. Auttaa myös masentuneita :D >>> http://www.uusisuomi.fi/tiede-ja-ymparisto/198935-...

Käyttäjän JaniLindroos kuva
Jani Lindroos

Hyvää pohdintaa, joskin se on melko sinisilmäistä ja reaalimaailmasta irtonaista. Kommunismi on kuin maailmanrauha tai ajatus, että kukaan ei koskaan tekisi mitään pahaa tai väärää. Eli teoriassa kaunis ajatus, mutta tosielämän kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Eikä tule olemaan, ainakaan lähitulevaisuudessa.

Kommunismi törmää muutamaan ongelmaan todellisessa elämässä. Hinnan muodostus, eli mitä mikin tulisi maksaa ja mitä kunkin tulisi tekemisistään saada. Eli miksi kukaan tekisi mitään, tai ainakaan hyvin jos siitä ei hyödy mitään. Miksi kukaan suunnittelisi tai valmistaisi niitä mainitsemisiasi älypuhelimia, tai ainakaan tekisi hyviä? Mikä oli tuotteiden laatutaso kommunistisissa (sosialistisissa) valtioissa. Käytännössä maataloustuotteita mätäni pelloille, tuotteet olivat ala-arvoisia, lennostoissa polttoaineita kaadettiin maahan kun piti lentää mutta ei kiinnostanut, taloissa lämmitys oli täysillä ja talvella pidettiin ikkunoita auki kun oli liian kuuma. Melko tehokasta ja ympäristöystävällistä eikö totta? Kommunistinen ja sosialistinen järjestelmä lisää tehottomuutta eikä tule ikinä pärjäämään enemmän vapaaehtoisuuteen/markkinatalouteen pohjautuvaan verrattuna. Eli se vaatii suljetun järjestelmän ja rajat, mutta onko se sitten enää niin mukava paikka?

Toinen ongelma liittyy edelliseen. Eli yksilön vapaus vs järjestelmä. Kuka suunnittelee ja valmistaa vaikka ne älypuhelimet? Jos ei hyödy työssä olosta tarpeeksi, että olisi vapaaehtoisia tuleeko valtio/järjestelmä pakottamaan? Ja tästä pääsemme siihen miksi ihmisoikeudet ja muut asiat ovat olleet hyvin huonossa tilassa kommunistisissa/sosialistisissa valtioissa ja niitä tapettuja on se 100 miljoonaa. Saako lähteä pois? Kun selvästi olet asioihin perehtynyt, niin kannattaa muistella myös historiasta missä rajoilla oli ihmisiä aseiden kanssa estämässä lähtemistä, ja kummalla puolella rajaa. Eli kommunistiset järjestelmät ovat enemmän tai vähemmän totalitäärisiä valtioita, joissa eliitti on ainoa hyötyvä taho ja elää hyvin eri tavalla kuin muut. Ja mistä löydät ihmiset hallitsemaan joita ei absoluuttinen valta korruptoi. Ja vaikka muutaman löytäisikin, niin miten estät sitten toisenlaisten nousun sinne, kun sitä ei ole ”läntisissäkään” valtioissa onnistuttu estämään.
Sitten vielä pieni palautus todellisuuteen, se internet ei tule tai ilmesty tyhjästä. Samoin ei se tietokaan sinne, tai sähkö jota tarvitse laitteisiisi käyttääksesi sitä. Tänä päivänä perusasiat ovat monella täysin unohtuneet, kuvitellaan esim. sähkön vain tulevan pistorasiasta miettimättä mitä vaaditaan, että se tulee sieltä varmasti ja riittävän hyvälaatuisena. Eli huoltovarmuus ja saatavuus unohtuvat monelta liian innokkaasti uusiutuviin suhtautuvalta. Toki itsekin kannatan puhdasta tuotantoa ja uusiutuvaa, mutta en järjettömiä ratkaisuja suurella veronmaksajien tuella, joista saattaa vain olla vaaraa tai haittaa. Ja kuten totesit, liika pakottaminen ei ole tässäkään hyväksi.
Uskon kuitenkin sinun ajatelleen kauemmaksi tulevaisuuteen, jossa koneiden hoitaessa enemmän asioita jonkin asteinen siirtyminen tuohon suuntaan saattaisi olla mahdollista, mutta tällä hetkellä esimerkiksi suunta näyttäisi olevan enemmän toiseen suuntaa.

Lopuksi annan vielä neuvon, eli kun näytät olevan politiikassa mukana niin ajattele isosti ja tulevaisuuteen, mutta pidä vahvasti mielessä tämä hetki ja reaalielämä. Eli suurinta osaa ihmisiä ei kiinnosta poliittiset tai muutkaan taivaanrannan maalaukset niin vahvasti. Heitä kiinnostaa löytää töitä, toimeentuloa ja elää mahdollisimman rikasta ja onnellista elämää läheistensä kanssa. Tämä on unohtunut monelta johtavalta poliitikolta viime vuosina ja on vahva syy Brexit tulokseen ja nationalismin nousuun, Trumpin ja Le Pennin suosioon ym. Eli johtavilta poliitikoilta on unohtunut oman kansan tai Euroopan ihmiset globaalin unelman ja liitovaltion sijaan, ja ainoita jonka asiaa he ovat tuntuneet ajavan, on suuret yritykset ja pankkisektori. Tämä on se syy minkä seurauksia nyt niitetään. Ja jälleen kyse on liiasta pakottamisesta luonnollisen kehityksen sijaan. Sillä rauhantyötä, ja vahvaa sellaista on se kun ihmisillä on työtä ja toimeentuloa. Ja vastaavasti millaisia elämäntarinoita löytyy epätoivoisiin tekoihin ja terrorismiin turvautuvien taustalta.

Ja vielä tärkein viisaus, todellista hyvinvointia ja vaurautta syntyy vain kun tuotamme toisillemme tuotteita ja palveluita. Ja tätä tulisi pyrkiä lisäämään ja luomaan sille edellytyksiä ja kannustimia. Mielestäni paras pohja rakentaa valtiota on katsoa missä on onnisuttu parhaiten. Oman mielipiteeni mukaan pohjaksi tulisi ottaa Yhdysvaltojen itsenäisyys julistus ja perustuslaki. Ja ennen kuin joku ehtii sen nykytilaa kritisoimaan, niin olen siitä täysin samaa mieltä, nykyisin noilla ja Yhdysvalloilla ei ole juuri mitään tekemistä keskenään. Toki valtion tulee hoitaa tietyt perusasiat ja toiminnot, mutta se on aivan eri asia kuin nykyinen valtion toiminnan maksimoiminen mikä ei tule toimimaan, oli sen sosialismin harjoittaja sitten valtio, EU tai keskuspankit (rahan painaminen), niin lopputulos tulee olemaan kaikissa sama. Kuten on monta kertaa historian aikana jo nähty.

Käyttäjän bingatupamaki kuva
Binga Tupamäki

Juuri näin. Kommunismi on tuhoon tuomittu ajatus, ja se on todistettu teoriassa ja käytännössä yhä uudelleen. Kuten arvelitkin, kirjoitukseni on hyvin filosofinen ja kaukaa haettu. Blogin ideana oli miettiä erilaista kommunismia, sellaista joka ei tallo ihmisluonnon perimmäistä itsekkyyttä tai orjuuta kansaa.

Totta sekin, että ihmisiä kiinostaa nykyisyys ja konkreettiset ehdotukset. Tämä kirjoitus ei niitä tarjoa, ja se on parasta ottaa enemmänkin viihteellisenä arvona. Pohdiskelu on ihan hauska vapaa-ajan viete!

Käyttäjän JaniLindroos kuva
Jani Lindroos

Jotain tuohon suuntaan arvelinkin sinun sitä pohtineen.

Jatkokysymys, miten toteutat kommunismin ilman että se ei tallo noita asioita?

Ja toinen, mikäli toteutat yhteiskuntarakenteen joka ei toimi noin onko se enää kommunismia vai jotan muuta?

Käyttäjän bingatupamaki kuva
Binga Tupamäki Vastaus kommenttiin #15

Jatkokysymykseen vastaisin, että ainoa mahdollinen toteuttamiskelpoinen kommunismi on sellainen, joka lähtee yksilöistä käsin. Keskusjohtoinen pakkovalta laiminlyö ihmisen halua olla vapaa. Eli en siis lähtisi sitä touteuttamalla toteuttamaan koskaan.

Nykyisenlainen omistamisyhteiskunta pitäisi vähitellen muuttua sellaiseen muotoon, jossa omaisuutta ei kerätä tai kollektivisoida vaan jaetaan. Esimerkiksi ei enää tarvitsisi ostaa autoa, vaan voisi tilata Uberin parilla eurolla.

Silloin osuvampi nimi olisi ''jakamisyhteiskunta'' kommunismin sijaan, koska kyse ei enää olisi valuuttomasta tai valtiottomasta muodosta.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #44

Marx haaveili teoksessaan Saksalainen ideologia:

”Kommunistisessa yhteiskunnassa, jossa kenelläkään ei ole mitään yksinomaista toimintakehää, vaan kukin voi täydellistyä mille alalle tahansa, yhteiskunta sääntelee yleistä tuotantoa ja juuri sen kautta luo mahdollisuuden tehdä tänään tätä, huomenna tuota, aamupäivällä metsästää, iltapäivällä kalastaa, illalla hoidella karjaa ja syönnin jälkeen kritisoida, aivan kuten mieleni tekee, ilman että olisin aina metsästäjä, kalastaja, paimen tai kriitikko.”

Koskaan ei ole kovin käytännöllisesti selvinnyt, millä tavalla kommunismissa "yhteiskunta säätelee yleistä tuotantoa".

Käyttäjän JaniLindroos kuva
Jani Lindroos Vastaus kommenttiin #44

Hyvä vastaus. Tuohon suuntaan asiat tulevat menemään tekniikan ja automaation kehittyessä. Myös se, että ihmisillä on perusasiat kunnossa on ehdoton edellytys tuolle. Joskin tuo ei vielä aivan huomenna tule tapahtumaan, eikä edes ensi viikolla. Nyt kehityssuunta on vielä big govermentin/korporaation taistelu olemassaolonsa puolesta, ja jopa laajentuminen. Ja pelottavan usein historian aikana suuret muutokset ovat tapahtuneet kriisien kautta.

Uber ja airbnb ym. ovat osittain edellisestä johtuen myös vastustuksen kohteena. Samoin onko tuhansien sivujen "vapaakauppasopimukset" askel tuohon suuntaan joita kulisseissa ajetaan ilman läpinäkyvyyttä? Mutta pitkällä aikavälllä olen tuossakin samaa mieltä.

Mutta tuosta vielä jatkoksymys, jos pääomia ei kerätä/ole niin kuka ja miten rahoitetaan autojen osto, tai niiden valmistus? Tai rakentaa tehtaat ym.? Käyttö/huolto/ylläpitokulut? Tai tekee päätökset niistä? Tai sama tilanne asumisen/asuntojen suhteen? Vanhuuden toimeentulo ilman säästöjä (pääomia?

Lisäksi kehitys täytyisi saada noin pitkälle kaikkialla samaan aikaan, muuten edessä saattaisi olla turvallisuuskysymykset.

Tuo on parempi nimi. Olin jo kirjoittanut edelliseen, että mieti "tulevaisuuden yhteiskuntarakennetta" tai keksimääsi parempaa nimeä ja heitä tuo nimi/termi "sinne missä pippuri kasvaaa". Koska sitä huonommassa huudossa on ehkä ainoastaan entisen itävaltalaisen korpraalin järjestelmä. Mutta sitten vaihdoin sen kysymykseen onko se enää kommunismia. Joskin termistä, etenkin omistuksen suhteen on erilaisia käsityksiä, riippuen keneltä kysytään.

Käyttäjän bingatupamaki kuva
Binga Tupamäki Vastaus kommenttiin #63

Pääoma tulevaisuudessa voisi painottua enemmän yrityksiin ja yhditysksiin. Omaisuuden väärinkäyttöä estäisi demokraattisesti valittu hallitus ja sen vastuu laatia selkeät raportit omistajille ja asiakkaille. Tämä tosin on hyvin villi idea, mutta olisi paljon järkevämpää, että ihmisillä olisi rahat sidottuina mahdollisimman moneen erilaiseen kohteeseen, eikä vain istumassa pankkitilillä tai hämärästi jonkun toisen tahon sijoittamana ''jossain'' maailmalla.

Käyttäjän JaniLindroos kuva
Jani Lindroos Vastaus kommenttiin #73

En haluaisi saivarrella, joten pahoittelut mikäli tämä tuntuu siltä. Mutta kyllähän nyt jo pääoma on hyvin paljon painottunut muutamiin suuriin yrityksiin.

Ketkä olisivat omistajat, ja saako ihminen toiminnallaan parantaa asemaansa, olotilaansa tai kerätä pääomia? Ollaanko silloin enää siinä k-alkuisessa järjestelmässä?

Eli yksinkertainen esimerkiksi mikäli kaikki saavat saman korvauksen(aivan mistä vaan), mutta osa käyttää omaa aikaa energiaa asuinolojensa kunnostamiseen tai metsästykseen/kalastukseen/sienestykseen/marjastukseen/perunan kasvatukseen ym. niin he säästävät ruokakuluissa ja siten "tienaavat" enemmän tai heille jää säästöjä, entä jos he vaikka vielä vaihtavat niitä keskenään niin hyötyvät vielä enemmän... silloin he eivät ole enää täydessä "tasa-arvossa" niiden välillä jotka eivät tee mitään "ylimääräistä", jälleen törmäämme ongelmaan k-alkuisessa järjestelmässä.

Ja demokratia ei valitettavasti automaattisesti estä väärinkäytöksiä. Hitlerin porukat saivat ääniä vaaleissa, samoin vaikka tämä tämä Erdogan. Samoin raportteja voi aina tehdä halutessaan minkälaisia vain, kuten tapaus Enron ja moni muu. Eli ihmisten toiminta voi olla vääränlaista kaikenlaisissa järjestelmissä, kuten kirjoitin kommentissa 72. Oleellisempaa olisi palauttaa valta ja vastuu yhteen, sekä lain ja sääntöjen noudattaminen, siinä on suurin syy nykyisiin ongelmiin "ei täydellistä järjestelmää" enemmän.

Hajauttamisesta olen samaa mieltä, kuten siitä, että rahan tulee kiertää.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#10
Olen käynyt useasti Kambodzassa. Pol Potin käden jälki on siellä edelleen karua katseltavaa.

Tallinnassa näkyy edelleen realisosialismin käpälän jälki sadoissa paikoissa, vaikka aikaa on kulunut jo neljännesvuosisata.

Kommunismin kädellä on Antimidaksen kosketus.

Käyttäjän ilkkaluoma kuva
Ilkka Luoma

Kommunismin pahin vihollinen on ihminen itse. Me emme taivu yhteiseen, tasalaatuiseen ja samanarvoiseen hyvään - vaan olemme jo evoluution "pakkosanelemana" jatkuvassa kilpailussa (=taistelussa/ reviirien hallinnassa ja puolustuksessa), joka esiintyy tänään kasvuhoennan kautta näyttö- ja vertailutaloutena. Kommunismi oli ideaalinen maailnakuva, joka jää odottamaan suotuisampaa hetkeä ---

--- äärimmäinen proletariaatin diktatuuri esiintyy muuraiskolonnioissa, joissa "yhteisäly" ohjaa työläisten armeijana pesän hyvinvointia, laajentumista ja ylläpitoa - kuningatar "vain" munii ja kuhnuritkin ajetaan pesästä liki heti, kun saavuttavat kyvyn jatkaa sukua.

.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Kiinalainen kommunismi pärjää globaalissa kilpailussa erinomaisesti.

Käyttäjän JariPirppu kuva
Jari Pirppu

Kiinalainen kommunismi pärjää globaalissa kilpailussa erinomaisesti.

-kommunismin kannalta ikävästi kapitalismin keinoin,,ei kommunismin !

-samoin kuuban/kuubalaisten varallisuus on kiinni yksityismajoitus/ravintola/kahvilanpitobisneksestä,kommunismi ei pysty hyvinvointia rakentamaan lainkaan !

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Kommenttisi loppuosaan Jari oikaisu.
Kommunismi pystyy, ja on sitä tehnytkin, kyllä rakentamaan hyvinvointia, mutta vain puolue-eliitille. Ja valtaisasti! Kansalle jää muruset pöydältä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kiinassa ei ole kommunismista jäljellä juuri muuta kuin valta-asemaa pitävän organisaation nimessä. Periaatteessa vaikka Franco tai Pinochet olisivat voineet kutsua itseään ja puolueitaan kommunistisiksi ja ihmiset olisivat kehuneet kuinka hyvin kommunistisella Espanjalla ja Chilellä menee.

Toki Kiinassa on vielä vanhoja valtionyhtiöitä, mutta niin niitä on Suomessakin. Molempien maiden talous perustuu markkinatalouteen.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Kiina taitaa olla maailman kapitalistisin valtio.

Siellä omistajaluokan harmina ja rikastumisen esteenä ei ole valtio kuten muualla, koska omistajaluokka itse muodostuu valtioeliitistä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kyllä Kiinassa edelleen on olemassa poliittinen ja rahaeliitti erikseen. Mutta kieltämättä ne elävät symbiosissa keskenään. Ei rahaeliitti eikä edes keskiluokka millään muotoa halua muuttaa poliittista systeemiä, joka estää demokratian, koska demokratia heidän kannaltaan katsottuna olisi puhdas uhka.

Satamiljoonaa ihmistä Kiinassa elää Sveitsin tai Norjan elintasossa - siis satamiljoonaa! Eivät he halua, että viisinkertainen määrä miltei lukutaidottomia riisinviljelijöitä pääsisisvät vaaleissa äänestämään.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Kiitos mainiosta blogista Binga! On hyvä kuulla tällaisia nuoren ihmisen jälkisuomettuneisuudesta vapaita poliittisia ajatuksia tuosta maailmanlopun aatteesta.

On käsittämätöntä, kun kommunismin kaikkinainen pahuus tiedettiin, niin sotien jälkeenkin pyrittiin Suomessakin vapaaehtoisesti kynsin hampain tuon aatteen pauloihin!?? Aatteen, SELLAISENA KUIN SITÄ MAAILMALLA TOTEUTETTIIN, jossa ihmisellä ei ollut, eikä ole, mitään vapauksia. Ammattiyhdistyksetkin olivat pelkkiä työläisten hiostajia nopeasti uljaaseen kirkkaaseen kommunismin aamunkoittoon pyrittäessä. Kommunismi piti saavuttaa vuonna 1980 (Hrutshev). Ja Yhdysvallat ohittaa kansantulossa. Ei ohitettu, ei päästy lähellekään, ja sitten jo romahti koko mätä järjestelmä. Miljoonat uhrit olivat siinä amok-juoksussa vain välttämätön sivujuonne.

Luokattomasta, tasa-arvoisesta, kommunistisesta valtiosta seuraava pieni esimerkki. Kommunistisen Puolan radion ja television johtajalla Szczepanskilla oli käytössään kaksi lentokonetta, helikopteri, huvijahti, 16 huoneen talo prostitoituja varten, ja miljoonittain käteistä rahaa jne...

Mutta "köyhä" oli kyseinen herra Kimilandian johtajan omaisuuden rinnalla. Siellä kansalla ei ole muita "oikeuksia" kuin raataa rahaa Kimin kukkaroon ja kuolla.

Ja hyvin tunkevat valtion rahoja omaan pussiin Kiinankin nykyiset kommunistijohtajat.
(Tosin kapitalistisetkin johtajat niin usein tekevät, mutta nämä eivät vouhkakaan mistään kansalaisten tasa-arvosta.)

Tasa-arvoisessa, luokattomassa Neuvostoliitossa oli johtajilla sen seitsemän sortin täysin ansaitsematonta hyvää kansaan nähden: mm. omat huvilat, kaupat, sairaalat ja sanatoriot. Vanhan porvariston tavoin autonkuljettajat ja palveluskunta. Työläisten paratiisin todellista tasa-arvoa!?

Marxilainen, kommunistinen utopia oli täyttä huu-haata. Proletariaatilla ei ollut mitään (diktatuuri)valtaa, vaan oli ylimmän puoluejohdon täydellinen diktatuurivalta kansaan nähden.
Luokattomaan yhteiskuntaan oli syntynyt kokonaan uusi luokka: kommunistieliitti.

Älä Binga hyvä haikaile minkäänlaista kommunistista yhteiskuntaa uusiksi, edes piloillasi. Antaa Neuvostoliitonkin kommunismin maata ikuisesti historian roskatunkiolla. Sinne se kuuluu!

Käyttäjän TapaniPollari kuva
Tapani Pollari

Hyvä, todella vaikuttava kirjoitus kommunismista.

Kuin ikiliikkua yritettäis rakentaa.

Käyttäjän JukkaLaine2 kuva
Jukka Laine

Kunhan työpaikkojen automatisointi ylittää kriittisen pisteen, alkaa vallankumousten sarja. Seurauksena on kommunismi, toivottavasti ei kommunistinen diktatuuri. Uudelle kommunismille voidaan antaa joku muukin nimi ikäänkuin hämäykseksi, mutta kommunismia se on.

Vai miten omistava luokka aikoo pitää huolta muiden elannosta? Vapaaehtoisestiko? Enpä usko.

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Tuotapa Jukka tuossa ylempänä hieman juurikin pohdiskelin. Binga ei ehkä ole edes ajatellut niin pitkälle, niin lähelle. Ehkä seuraavassa blogissa sitten ;D

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Väitän, ettei työpaikkojen automatisointi koskaan tule ylittämään sitä kriittistä pistettä. Voi hyvin olla, että lähes kaikki tavaran tuotanto automatisoidaan sataprosenttisesti, mutta tuotannon markkinointia, myyntiä ja jakelua tai tuotesuunnittelua ei koskaan automatisoida sataprosenttisesti niin kauan kuin on kilpailua ja asiakkaat haluavat toisten ihmisten palvelua.

Ei hiusten leikkuutakaan automatisoida, ravintolapalveluja, oopperalaulajien taidetta, bordelleja, elokuvatuotantoa j.n.e.

Joten ainoastaan työtehtävien luonne tulee muuttumaan. Niinhän se on muuttunut kaiken aikaa teollisen vallankumouksen jälkeen ja silti Suomenkin aikuisväestöstä suurempi osa käy tänä päivänä ansiotyössä kuin esimerkiksi vielä 60-luvulla.

Tavaraa tuottavien automatisoitujen tuotantovälineiden omistajat eivät pidä huolta muiden elannosta, vaan pyrkivät tienaamaan rahaa omalla tuotannollaan. Raha puolestaan kiertää yhteiskunnassa vanhan lainalaisuuden mukaan ihmiseltä toiselle. Jokainen omistaa omat tuotantovälineensä, kirjailija kirjalliset lahjansa, laulaja äänensä, palveluammatin harjoittaja palvelutaitonsa, stand up -koomikko supliikkinsa j.n.e.

Mitä ihmiset Suomessa vielä 1800-luvulla olisivat ajatelleet nyky-yhteiskunnasta, jos heille olisi kerrottu, että 80%:n sijasta vain 2% ihmisistä saa elantonsa maataloudesta?

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Entäpä jos/kun tulee tekoälyrobotteja, jotka ovat niin edistyneitä, että niitä ei ihminen kykene erottamaan ihmisistä? Silloinhan et enää voi tietää, onko parturisi aito ihminen, vai jonkun yrityksen omistama tekoälyrobotti, joka työpäivän päätteeksi menee jonnekin yrityksen piiloon latautumaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #40

Tuo menee science fictionin puolelle, mikä ei liene tämän blogimerkinnän tarkoitus. Vielä pitemmälle tuossa ajatuskulussasi voidaan edetä spekuloimalla sillä, että olemmeko me kaikki "jumalan" luomia robotteja - siis tekoälyjä, vaikka emme sitä itse edes tiedä. No, siinä tapauksessa tällaisen ihmisen elämää koskevan pohdinnan voi laajentaa koskemaan myös niiden "robottien" tarpeita ja elämää.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto Vastaus kommenttiin #54

Eipä se nyt ihan mahdotonta ole 20-30 vuodessa. 20 vuotta sitten oli vuosi 1996 ja 30 vuotta sitten 1986. Aika menee nopeasti ja paljon ehtii tapahtua.

Eräs asia, mikä voi hyvinkin kiihdyttää kehitystä on tekoälyn kehittyminen, joka nostaa tieteellisen ja teknologisen kehitystyön tuottavuutta. Informaatio on jo kaikkien ulottuvilla, mutta pian on asiantuntijuus. Hiljattain Facebook alkoi kokeilla koneoppimisen optimoinnissa koneoppimista. Eli algoritmi, joka oppii siitä, mikä on optimaalisin tapa oppia missäkin tilanteessa. Aika metatasolle mennään ja tuota kehitystä kun jatkuu tällä valtavalla datamassalla, mitä nykyään kerätään, niin siitä voi syntyä nopeitakin hyppäyksiä.

Käyttäjän JukkaLaine2 kuva
Jukka Laine

Asiakkaita ei tule olemaan riittävästi, joten työpaikkojen katoaminen ei ole eduksi omistavalle luokallekaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #62

Kuten mainitsin, eivät ne työpaikat katoakaan. Työn luonne vain muuttuu. Mainitsemani esimerkki agraariyhteiskunnasta, jossa 80% ihmissistä sai toimeeentulonsa maataloudesta, on oiva osoitus siitä, ettei teollinenkaan yhteiskunta ole lopullinen työpaikkojen luoja. Jälkiteollisessa yhteiskunnassa niitä on/tulee olemaan saman verran.

Käyttäjän gustavadolphus kuva
Vesa Leinonen

Hyvä kirjoitus Binga.

Siitä Lenin "kommunistista" puuttui se alkuperäinen käsite oikeudenmukaisuudesta, se oli vain yksinkertaisesti pseudo-kommunismi. Sellainen mistä puuttui henkinen totuus ja elämän kaikkeuden kolmas osapuoli, maailman kaikkeuden Luoja.

Perus synti ihmisellä on se että se ei tunnista mailman kaikkeuden ja ihmisen alkuperän luojaa.

https://www.youtube.com/watch?v=77xr-OgizBg

Sitten ihmisen kaikesta intohimon vaivalle mille se uhraa elämänsä, tulee luppujen loppuksi, vain epäjumala, mitä se ihminen palvoo ja mille se uhraa.

Natural law.

"Luonnonoikeus on lähtöisin kreikkalaisesta filosofiasta, jossa stoalaiset olivat luonnonoikeuden tunnettuja kannattajia. Antiikin Kreikassa luonnonoikeus korosti järjestystä (Solon), lakeja kärsivien turvaksi (Perikles), oikeudenmukaisuutta (Platon) ja järkeä (Aristoteles).

Hyödykkeet tuli jakaa kansalaisten tarpeiden ja ansioidensa mukaan ja velvoitteet pitää tasapainossa. Myös roomalaiset ja kristilliset filosofit, kuten katolisen kirkon virallisesti tunnustama filosofi Tuomas Akvinolainen, omaksuivat luonnonoikeuden. Jotkut uskonnolliset filosofit ovat pitäneet luonnonoikeutta Jumalan asettamana oikeutena, jota pakanatkin voivat tajuta. Kuitenkin toiset pitävät luonnonoikeutta päinvastoin uskonnosta riippumattomana oikeutena. Alun perin luonnonoikeus oli usein teleologista etiikkaa, mutta monet myöhemmät luonnonoikeuden esitykset edustavat deontologista etiikkaa".

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luonnonoikeus

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Ai hurja. Kokoomusnuori plarailemassa Marxin ja kumppaneiden teorioita oikein ajatuksen kanssa - jokohan kohta vaaditaan Petteri Orpoa irtisanoutumaan Binga Tupamäen ajatuksista, "ettei tarvitse tehdä tästä hallituskysymystä..."

Tekstisi tulvii kiinnostavia yksityiskohtia, joihin on tyypillisesti helpompaa tarttua kuin vaativaan kokonaisuuteen.

"Teknologia ja internet ovat avanneet uuden ulottuvuuden tarkastella maailmaa."

- Terho Pursiainen, jota vanhempani vuosikymmeniä sitten tituleerasivat kommunistipapiksi, kirjoitti Hesarissa alkuviikolla, että some on tehnyt jokaisesta oman elämänsä päätoimittajan. Juuri niin!

"Tuskin yhdelläkään kommunistilla tai muulla antikapitalistilla on varaa valittaa älypuhelimet ja aamukahvit kädessään yhteiskuntamme yleisestä suunnasta."

- Kuule: aina on varaa valittaa, jos ei omasta, niin muiden puolesta. SKDL:n loppuvaiheiden puheenjohtaja Jouko Kajanoja tuskaili jo kauan sitten, ettei vasemmistolaisista enää löydy muuta punaista kuin tiilitalon seinä ja Saabin kylki. Se oli aikaa, jolloin suomalainen teollisuustyöläinen kuului globaaliin hyvinvointiaateliin, mutta ei ymmärtänyt sitä itse.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Viimeiseen lauseeseesi Tuomo kommentti. Näkökantasi pitää kyllä sinällään täysin paikkansa.

Suomen vasemmistolaiset teollisuustyöläiset ihannoivat Neivostoliiton, ja yhdessä vaiheesssa varsinkin DDR:n, yhteiskuntajärjestelmää. Samaan valtiomuotoon pyrittiin Suomessakin aina vuodesta 1918 alkaen Neuvostoliiton romahdukseen saakka.

Miten toimivat kommunistivaltioissa työläisten ammattijärjestöt? Ajoivat työläisten asiaa? Heidän etujaan? Väärin, perin juurin VÄÄRIN!

Toimivat puoluejohdon käsikassarana työläisten hiostamisessa aina vaan nopeampaan työtahtiin sosialismin ylimpään asteeseen pyrittäessä. Viisivuotissuunnitelmat piti saavuttaa jopa kolmessa-neljässä vuodessa.

Työläisten lakko-oikeudet sosialistisissa maissa? Sellaisia ei työläisillä ollut. Eihän heillä ollut edes tarvetta lakkoilla. Itsehän omistettiin kaikki tuotantovälineet. Palkkaa saatiin se minkä puoluejohto hyväksi katsoi ja pulinat pois. Siperian tie oli suulaille aina avoin.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Neukkula ei ollut yhteiskuntajärjestelmältään kansan demokratia, vaan totalitaristinen komentovaltio, jossa pelko oli jokapäiväisessä käytössä hallinnollisena instrumenttina. Tämä tiedettiin meillä laajasti, mutta poliittisen eliitin mielestä itään oli oltava rähmällään.

Muuten: 70-luvulla oli kaksi liittoa joissa ei lakkoiltu, Paperiliitto ja Neuvostoliitto. Aikalaisena voin vahvistaa ainakin ensinmainitun, koska isäni kuului Paperiin 1964-1978, ilman lakkopäiviä.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #30

Taidat muistella väärin Tuomo.
Tein leipätyöni työjohtajana paperiteollisuudessa, ja kyllä ainakin sillä tehtaalla lakkoiltiin työntekijä-ammattiosaston toimesta mainitsemanasi aikana useastikin. Lienevätkö olleet Paperiliiton siunaamattomia lakkoja?

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Ideologioissa uskotaan pyrittävän parempaan ja tasa-arvoiseen maailmaan, vaikka lähtökohta onkin itsekäs ja rajalliseen ihmisajatteluun sitoutunut. Eli oman samankaltaisesti ajattelevan jengin nostaminen jalustalle, toisinajattelevien kustannuksella. Huomasin eräässä Twitter-keskustelussa harmikseni, että vasemmistolaisesti ajattelevista löytyy edelleen henkilöitä, joiden mukaan on oikeus tappaa toinen ihminen oman aatteen puolesta. Jopa sankarillista.

Marxin ja kumppaneinen mielestä ainoaa oikeaa työtä taisi olla raskas ruumiillinen työ, jossa määrä ratkaisee ja työn laatu on merkityksetön. Ei merkitystä tiedolla, taidolla ja osaamisella. Tällaista määriin tuijottelua on edelleen, vaikkapa yliopistojemme tulospistetehtailuissa.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Olen jo aiemmin kysellyt, mutta kysyn vielä: Onko joku lukijoista sitä mieltä, että Marx ja Engels olisivat kehittelemässään luokattomassa, tasa-arvoisessa, yhdenvertaisessa utopiassaan itse olleet valmiit jatkuvaan raskaaseen ruumiilliseen työhön, laastikärryn kahvoihin tai puun kaatoon? Eivät varmasti! Kyllä olisivat pomon paikkaa havitelleet kynsin hampain. On tämä ihmisluonto niin raadollinen. Toisen edelle aina pyritään.

Ja pännätöitä se teki Leninkin vain elämänsä aikana.

Jyrki Paldán

"Huomasin eräässä Twitter-keskustelussa harmikseni, että vasemmistolaisesti ajattelevista löytyy edelleen henkilöitä, joiden mukaan on oikeus tappaa toinen ihminen oman aatteen puolesta. Jopa sankarillista."

Se on kyllä varsin ikävää, mutta eihän tuo nyt missään nimessä vasemmistolaisuuteen rajoitu. Itse tiedän ehkä kourallisen ihmisiä, jotka EIVÄT hyväksyisi ihmisten(puhumattakaan eläinten!) tappamista aatteen puolesta. Toisille se aate on vasemmistolaisuus, toisille uskonto, toisille pyhä omistusoikeus, toisille lippu jne.

Käyttäjän AlexKransman kuva
Alex Kransman

Aika hyvää pohdintaa, mutta tuossakin on hyvin yleinen virheajatus, että kommunismi keskittää kaiken valtiolle. Itse asiassa yksi kommunismin perusajatus on lakkauttaa valtio kokonaan (ja samoin luokkayhteiskunta ja raha). Siispä ainakin siltä osin kommunismi olisi aika ihanneideologia nykyisille libertaristeille. :D Kommunismin liittäminen totalitääriseen statismiin juontuu stalinismiin ja siitä vaikutteita saaneisiin Kiinan ja Pohjois-Korean järjestelmiin, muttei valtiokeskeisyys ole tosiaankaan kommunismin perusidea.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Tuo on hyvin ymmärrettävä virhe, sillä toistaiseksi kommunismin tavoittelu on tapahtunut hyvin keskusjohtoisesti (eli vahvan valtion kautta). Mikään välttämättömyys se ei tosiaan ole, vaikkakin reaalimaailmassa kapitalisesta yhteikskunnasta siirtyminen kommunismiin tarvinnee valtiokeskeisen välivaiheen.

Itse en sinällään usko kommunismiin, sillä mielestäni se perustuu virheelliselle ihmiskuvalle. Tosin niin perustuvat myös kilpailevat ismit.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Ei kommunismi keskittänyt "kaikkea" valtiolle. Totta. Tuotantovälineet ja niiden tuotokset piti täysin omistaa kansan. Työläisten ja talonpoikien piti omistaa ja hallita itsenäisesti tuotantovälineitä. Mutta ne omikin hallintaansa uusi yhteiskuntaluokka: kommunistisen puolueen puolue-eliitti. Mitä siitä seurasi, se on surullinen luku eräiden kansojen historiassa.

Käyttäjän bingatupamaki kuva
Binga Tupamäki

Tärkeä pointti sinulla. Oikasin vähän ja en halunnut mennä liian teoreettiseksi. Kommunismi on tähän asti käytännössä aina tarkoittanut keskusjohtoista diktatuuria, jonka lakkauttamisesta alamaiset eivät olisi uskaltaneet edes haaveilla.

Kommunismin perusidean tajutessani inspiroiduinkin kirjoittamaan tämän blogin. Koetin miettiä miten kommunismille voitaisiin antaa vielä yksi mahdollisuus ja kuinka se voisi sopia yhteiskuntamme kehityksen janassa. Täydellinen kansanvalta voisi tarkoittaa mahdollisimman pientä valtiota, jopa libertaaria kommunismia. Pelottava yhdistelmä nuo kaksi.

Käyttäjän AlexKransman kuva
Alex Kransman

Käytännössähän erilaiset talousjärjestelmät pyrkivät vastaamaan resurssien niukkuuteen. Jos sitä ei olisi, niin ei olisi tarvetta markkinataloudelle tai rahalle. Kun tulevaisuudessa tieteellinen ja teknologinen kehitys etenee siihen pisteeseen, että resurssit ja energia ovat käytännössä rajattomia, ihmiskunta pääsee todennäköisesti kommunismin alkuperäiseen ideaan (vrt. Star Trek). Toivottavasti siihen ei silloin tarvita vallankumousta.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Niin fiksua pohdintaa, ettei tee mieli korostaa eroa Marxin kirjoitusten ja kommunistien oppikirjojen välillä. Luultavasti useimmat vakavasti yhteiskunnallista kehitystä miettivät voisivat yhtyä melkein kaikkeen siihen, mikä edeltää alustuksen viimeistä kursivoitua kappaletta.

Sitten kuitenkin seuraa samanlainen uskonhyppy kuin se, että sekasorto tuottaisi luokattoman yhteiskunnan yhdessä yössä:

"vapaata markkinataloutta (jota kapitalismi edesauttaa)"

On fiksua erottaa nämä kaksi, mutta "vapaa markkinatalous" on utopia, jota kohti monopolikapitalismi ei millään "luonnollisella" tavalla etene.

"Vapaiden ihmisten vapaa liitto" on se, mistä Marxkin haaveili. Juuri näin:

"Kuka tietää, voi ollakin että jokin päivä jälkeläisemme elävät kommunistisessa yhteiskunnassa. Se ei vain tule tapahtumaan kuten alussa kuviteltiin. Jos näin ikinä käy, tällä kertaa kommunismi seuraa kapitalismia hiljalleen. Se elää kapitalismin kanssa, se odottaa vuoroaan ja muuttaa rakenteet markkinatalouden ehdoilla. Tähän voi mennä vuosisatoja, en yllättyisi vaikka vuosituhat. Hyvin suuri mahdollisuus on myös sillä, että kommunistinen yhteiskunta ei toteudu koskaan, vaan ihmiset ovat keksineet paljon paremman tavan vastata ongelmiimme."

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Mielenkiintoinen nosto Marxin sanomasta!

Käyttäjän AlexiSusiluoto kuva
Alexi Susiluoto

Hienoa nähdä, että Kokoomuslainen viitsii haastaa itsensä ja pohtia asioita täysin uudella tavalla.

Kuitenkin huomauttaisin, etteivät lukiokirjat tee oikeutta kommunismille tai millekään muulle filosofialle. Marx ei oikeastaan kannattanut kaiken omaisuuden valtiollistamista, vaan tässä on kyse myöhäisemmästä lisäyksestä kommunismin oppiin. Marx kyllä vastusti yksityistä omistusoikeutta, koska se johtaa tuloeroihin, jotka kertyessään tuottavat suuria pääomaeroja ja täten antavat kapitalisteille määräävän aseman ja tuomitsevat duunarit kurjuuteen ja riistoon.

Marxin oma vaihtoehto oli täydellinen yhteisöllinen omistaminen. Voisi ajatella, että jos tehdas tuottaa autoja, kaikki työläiset yhdessä omistaisivat tuotetut autot. Marxin käsitys on minusta naiivi ja romanttinen. Hän haikailee tietyllä tavalla takaisin muinaisiin aikoihin ja yhteisölliseen elämään. Hänhän usein kritisoi kapitalismia kylmäksi ja julmaksi ja rumaksi järjestelmäksi.

Jos marxismi kiinnostaa, kannattaa lukea lisää viraantumisen (alienation) käsitteestä. Hyviä kirjoittajia marxismista ovat mm. Jules Townshend, Claudio Katz, Carver (The Cambridge Companion to Marx), ja Gerry Cohen.

Itse en ole marxisti, kommunisti tai sosialistikaan.

Jyrki Paldán

Marx ei tainnut itse hirveästi erotella miten siirtyminen kommunistiseen yhteiskuntaan käytännössä toimisi, mutta hänen oppipoikiensa joukossa tulkintoja löytyi senkin edestä. Karkeasti jaotellen anarkisteiksi nimetyt pyrkivät siirtymään kommunismiin todellisen demokratian kautta, kommunisteiksi nimetyt proletaarin vallankumouksen kautta ja sosiaalidemokraatit vain odottelemalla kunnes luontainen siirtymä tapahtuu, vähän tasoitellen niitä markkinatalouden luomia hirveyksiä sosialismin periaatteita hyväksikäyttäen.

Anarkistit hävisivät poliittiselta kentältä, kun kukaan ei sallinut työväen itsehallintoa ja todellista demokratiaa. Fasistit, kommunistit ja kapitalistit yhdessä tuumin iloisesti tuhosivat anarkistit viimeiseen syndikaattiin. Katalonian anarkisteja muiluttivat niin fasistinen Franko kuin Neuvostoliiton aseistamat ja masinoimat joukot, ja olivatpahan Brittiläiset sotalaivatkin Barcelonan satamassa odottamassa aseet kuumina(oletettavasti siltä varalta että anarkistit olisivat pitäneet pintansa, he kun olivat tuosta kirjavasta joukosta ainoita, jotka eivät olisi antaneet Brittien pitää Katalonialaisten sijoitustensa tuottoja). Pariisin kommuunin taas murskasivat Ranskan armeijan joukot. Kibbutsit ovat pitäneet pintansa vuosisatoja, mutta pikkuhiljaa ovat valuneet aina vain lähemmäs markkinataloutta.

Kommunistit hävisivät mahdottomuuteensa. Totalitaarinen diktatuuri ei näytä oikein sopivan sen enempää itse diktaattorille, kuin hänen alaisillekaan.

Sosiaalidemokratia on puolestaan kukoistanut, ja aikaansaanut käytännössä kaikki maailman onnistuneet nykyaikaiset yhteiskunnat. Ilman sosialismin vaikutuksia ja markkinatalouden "pehmentämistä" duunarit elelisivät oletettavasti edelleenkin häkeissä ja tekisivät töitä 16 tuntia päivässä ilman lomia. Ja jos tuo kuulostaa epärealistiselta dystopialta, on se maailman markkinaliberaaleimmassa valtiossa - Hong Kongissa, arkipäivää valtavalle määrälle ihmisiä. Vaikka asukaslukuun suhteutettu ostovoimakorjattu BKT on noin kolmanneksen Suomea korkeampi, silti osa ihmisistä elää kuin terraarioeläimet ja työskentelee kuin orjat. Täysin laillisesti.

Luontainen siirtymä ei ole mitenkään mahdoton, nyt kun markkinatalous on alkanut jälleen kerran yskiä ja kriisiytyä, hyvin samankaltaisilla tavoilla kuin se teki 1800-luvun alussa. Varallisuuden kertyminen ehkä selkeimpänä tekijänä. Ja kun järjestelmä on kriisissä, ovat myös radikaalit mielipiteet alkaneet kiinnostamaan massoja. Syriza, Golden Dawn, Podemos, Brexit, PeruSS, Trump, Sanders jne. ovat kaikki protestiääniä nykytilaa vastaan. Yleisesti ottaen länsimaissa ihmiset näyttävät olevan sitä tyytymättömiä, mitä kauemmas oikealle poliittinen paradigma on siirtynyt talouden kontekstissa. (Kuviteltuja) Syyllisiä vain kukanenkin löytää eri suunnista, kuten parivaljakot Golden Dawn&Syriza ja Trump&Sanders oivasti osoittavat. 1900-luvun alussa hyvin samankaltaisessa tilanteessa saatiin sitten aikaan jos jonkinlaista kommunistista, fasistista ja anarkistista liikehdintää, rähinää ja ryminää. Tulevat pari vuosikymmentä näyttää toistetaanko historiaa ihan kirjaimesta kirjaimeen, vai riittääkö tämä jo nyt manifestoitunut kappaletason yhtenevyys.

Kysymys vain kuuluukin että kuinka monta kertaa tämä sykli jaksetaan toistaa markkinatalouden kehyksessä, ennenkuin yhteiskunta siirtyy seuraavalle asteelle(oli se sitten mitä tahansa). Riittääkköhän nämä pari kertaa perättäisinä vuosisatoina, vai vieläköhän aloitetaan alusta ja odotetaan rauhassa kolmatta kertaa?

Luonnollisesti noin hämärästi määritellyt käsitteet ja merkitykset ovat ajan saatossa muuttuneet radikaalistikin. New Dealin aikainen Yhdysvallat oli sosiaalidemokraattisempi kuin yksikään valtio tänä päivänä, mutta omana aikanaan se oli nimenomaan republikaanien, ts. "kapitalistien" masinoima järjestely. Myöskään mitään puhdasta "markkinataloutta" ei ole olemassa, saati sitten jotain täydellistä "tasa-arvoa", vaikka teoriatason keskustelu niitä käsitteleekin. Myös dikotomia kommunismin totalitarismista ja markkinatalouden vapaudesta on miltei täysin retorinen ja teoreettinen. Jos valtio päättää kaikesta, voi tuo tapahtua diktaattorin tai suorien kansanäänestysten kautta. Tai mitä tahansa siltä väliltä. Totalitarismi riippuu siis täysin siitä miten valta järjestelmän sisällä jaetaan. Vastaavasti markkinataloudessa omistajat päättävät kaikesta, jolloin totalitarismin olemassaolo riippuu siitä omistaako yksi yksilö kaiken, vai ovatko omistukset jakautuneet tasan kaikkien kesken. Tai mitä tahansa siltä väliltä. Yksityinen totalitarismi voi olla ihan yhtä pahaa tyranniaa kuin julkinenkin totalitarismi.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Älykästä tekstiä, kiitos Binga!

Yhteistuotanto toimii tietyissä tapauksissa kuten esim tiede, taide ja osittain myös internet-talous.

Internet on hyvä esimerkki yhteistuotannosta: lähes koko internet infrastruktuuri (Linux-web-ohjelmointikielet) on yhteistuotettua (Open Source). Vain lopputuotteet eli palvelut (YouTube, Spotify, Skype..) kuuluvat yksityistuotantoon.

Myös kolmas sektori edustaa yhteistuotantoa. (Se ei tosin kuulu rahatalouden piiriin ja jätetäänkin siksi yleensä täysin huomiotta).

Puheenjohtaja Maoa vapaasti lainaten yhteistuotanto toimii joskus ja joskus ei (ts. kissan värillä ei väliä kunhan hiiret saadaan kiinni).

Yksityisen ja yhteisen tuotannon ideologisointi on aivan turhaa; Ne molemmat ovat toimivia ratkaisuja joissain tapauksissa ja toisissa taas eivät.

Se missä suhteessa kumpaakin tuotantomuotoa tulevaisuudessa tulee esiintymään jää nähtäväksi.

Käyttäjän amgs kuva

Olen nähnyt kommunismista tarpeeksi toteakseen, että se ei ole missään tapauksessa se systeemi, jossa haluaisin asua. Joskin kapitalismissakin on huonoja seikkoja. Kuubalainen kommunismi eroaa merkittävästi muista, mutta keskittynyt hallintokoneisto ja kaventuneet ihmisoikeudet, kuten sananvapaus ovat asioita, joita ei voi mitenkään hyväksyä. Kommunismissa elävät eivät tiedä muista mahdollisista vaihtoehdoista ja siksi heidän on pakko "tyytyä" siihen mitä heillä on. Kaikissa ismeissa on vikoja.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Niin, suomalaiselle yhteiskuntakeskustelulle on ollut tyypillistä se, että kun mainitaan sanat sosialismi tai kommunismi, suljetaan korvat ja puhuja eristetään – vain noiden kirjainyhdistelmien ilmaisemisen takia.

Piristävää sinänsä, että henkilö, joka ilmoittautuu kokoomuslaiseksi, ylipäänsä vaivautuu pohtimaan niitä käsitteitä, kun normaalisti paperilla, joihin nuo sanat on kirjoitettu, pyyhitään kokoomuslaisten ahtereita.

Käsitykseni marxilaisuudesta myötäilee kutakuinkin blogistin käsitystä, paitsi tuon ilmaiseksi mainitun mainossaasteen nauttimisen suhteen. Ilmaista lounasta ei näet ole, ja sen, että useimmat kuvittelevat, etteivät maksa mainonnasta, mahdollistaa mainonnan kulujen näkymättömyys ja levittäytyminen niin laajalle, jopa useampien maksettavaksi kuin verotus, joka kuitenkin on näkyvää ja siksi niin vihattua. Näkyvyys ja -mättömyys hallitsevat nykyajan mielihaluja ja asenteita: monet haluavat että heidät ryöstetään mieluummin tietämättään, kuin että he maksaisivat tietäen pakolla, yhteisestä päätöksestä.

Tuo yhteiskunnan kehitysvaiheiden lista ja kärsimättömyys loikata seuraavaan tai sitä seuraavaan tai jopa edemmäksikin pitää paikkansa, minkä reaalisosialismi on osoittanut. Mutta Marxin käsitys vastakohtien eteenpäinvievästä voimasta perustuu orgaanisuuteen, siihen, että kapitalismista siirrytään sosialismiin valtiokapitalismin kautta (jota elelemme paraikaa) vasta, kun se muuttuu kestämättömäksi. Silloin (huom!) joudutaan (!) siirtymään sosialismiin, kun mikään muu kuin oikeudenmukainen yhteistoiminta ei meitä ja maailmaa enää pelastaisi. Kommunismi on sitten sosialismin jalostetumpi ja edistyneempi muoto, kun kansalaiset osaavat ja hyväksyvät tasa-arvoisen yhteistoiminnan ilman järjestettyä valtiokoneistoa.

Se vastakohtien purkautuminen, jonka kautta yhteiskunta edistyy, tapahtuu ja on aiemmin tapahtunut siten, että kun ns. virallinen totuus erkanee riittävän kauas totuudesta, järjestelmä romahtaa ja pakottaa yhteiskunnan siirtymään eteenpäin – näin tullee käymään nykyisen valtiokapitalismin ja talousliberalismin suhteen, esimerkkinä se, miten vaikkapa EU karkaa virallisen totuutensa kanssa niin etäälle todellisuudesta, että Brexitejä syntyy enenevässä määrin, yhteiskuntaluokkien vastakkainasettelu kärjistyy ja lopulta varakkaan kansanosan on pakko antaa periksi ja jakaa varallisuuttaan oikeudenmukaisesti, tai koko maailma tuhoutuu – elleivät he tuhoa sitä tieten tahtoen vain siksi, ettei orgaaninen sosialismi pääsisi toteutumaan ja etteivät kansalaiset pääsisi käsiksi heidän varallisuuteensa.

Ns "vapaan markkinatalouden" vapaus ennen romahtamistaan näyttää todelliset kasvonsa ja sen, kenen vapaudesta siinä on kysymys.

Kiinnostava mutka yhteiskuntajärjestysten kehityskulussa on nähty siinä, kun Neuvostoliitto hajosi ja palasi brutaalikapitalismiin, jonka se oli jättänyt välistä, samoin kuin liberaalin markkinatalouden ja valtiokapitalismin. Hajoaminen näet tapahtui samasta syystä kuin nykykapitalisminkin hajoaminen tulee tapahtumaan: todellisuus ja mainostettu todellisuus etääntyivät toisistaan niin kauas, että jälkimmäiseen ei enää monikaan usko.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Käsitteet käyvät tanssia iloisesti,vaikkakin hieman yksoikoisesti ja siksi pieleen menevästi. Sen selvittää,kun kysyy mitä sitten sosialismin on,jos kerran kommunismi kattaa kaiken sosialisminkin tai mitä vapaa markkinatalous on,jos kapitalismi vaatii valtion lakeja.

Enkä tiedä onko se tarpeeksi arvokasta lähteä oikomaan,mutta suosittelen perehtymään lisää,mutta tällä kertaa kriittisesti kapitalismiin ja vapaaseen makkinatalouteen. Siitä ei ole kirjoitettu vielä niiden kannattajien taholta,koska eivät kykene itsekritiikkiin..koska eivät kestä sitä epävarmuutta mitä se tuottaisi.

Käyttäjän bingatupamaki kuva
Binga Tupamäki

Sivuutin sosialismin tekstistäni kokonaan syystä. Sosialismi on väärä tie kommunismiin, jos sitä joku haluaa toteuttaa. Valtio oikeuttaa itsensä ottamaan yksilöiltä omaisuutta ja käyttämään ne miten tahtoo. Näin ei saada aikaiseksi kestävää yhteiskuntaa, jonka perustana olisi jakaminen kaikkien kesken. Mikä pahinta, sosialismi vaatii aina valtion, ja kommunismin viimeisenä vaiheena olisi valtioton yhteiskuntamuoto. Miten tämänlainen hyppäys muka onnistuisi?

Itse koen että teknologia ja laaja tietoyhteiskunta on paras tapa jakaa omaisuutta tasapuolisesti. Vapaus kilpailla on tarjonnut loistavat puitteet huikeaan kehityksen kulkuun. Jos haluaa kriittisesti tarkastella kapitalismia ja vapaata markkinataloutta, niin joutuu menemään hyvin syvälle ongelmaan, johon vielä yksikään teoria ei ole osannut antaa kattavaa vastausta. En väitä, etteikö sen ongelmat ole tosia, mutta niin ovat myös sen tuoma edistyskin.

Saattaa olla että seuraavan kerran pohdin kapitalismin moraalia, mutta siitä on vaikea kirjoittaa, kun ei ole vaihtoehtoisia ratkaisuja käsillä.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Sivuutti kyllä ja ymppäsit sosialismin ideologian oletukset kommunismiin..esim. valtion joka on juurikin se ongelma siinä. Sen jälkeen aloit hakkaamaan itse rakentamaasi olkiukkoa. Siinä se meni pieleen.

Hyppäys yhteiskuntaan jonka perustana on jakaminen ei voi ponnistaa yhteiskunnasta joka keskittyy omistamisen ylistämiseen,mutta valtio on ihmisten yhteiselämän kehityksen huipentuma aivan kuten esim. osakeyhtiö ja raha. Keksittyjä asioita jotka lepäävät vain meidän kuvituksen varassa. Näin ollen se on vain tarinasta kiinni mitä kannatetaan,ei mistään todellisesta. Esimerkiksi voidaan ottaa vaikkapa Ranska missä oikeastaan yhdessä yössä väestö lopetti uskomasta myyttiin kuninkaan jumalallisesta oikeudesta ja vaihtoi sen eri myyttiin eli tässä tapauksessa kansan suvereenisuuteen. Joku oli alkanut kertomaan eri tarinoita ja myytti syntyi.

Koska kapitalismi vaatii valtion omaisuuden suojaksi,etuoikeuksien ja oikeuksien suojaksi,osakeyhtiön suojaksi,patenttien suojaksi jne. Niin valtio on myös väistämättä olemassa siinä kohdassa,kun ihmiset alkavatkin tarkastelemaan näitä suojauksia uudelleen ja silti jakavat asioita,jos jakavat..eli siis jos uskoo tuohon kehitykseen joka on siis utopian kaltainen kehitys (itse uskon enemmän dystopiaan tämän asian suhteen eli voi verrata esim. ranskan vallankumoukseen,koska valtaa ei ole koskaan annettu vaan se on pitänyt ottaa,koska vallassa olevat vain tahtovat lujittaa omaa tarinaansa eikä anna tilaa millekkään muulle,koska se on suora uhka). Siirryttäessä siis kapitalismista sosialismiin valtion on väistämättä oltava mukana. Sosialismissa mainitsemani valtion ominaisuudet muuttuvat yhteisön oikeuksiksi ja suojaksi. Ehkä noin ei tapahdu koskaan,mutta jokin tekijä pitäisi olla jatkamassa tarinaa kapitalismista pois siirryttäessä. Sosialismista kommunismiin mentäessä sitten taas yhteisö näkee valtion taakkana ja erottelijana,koska sitähän se on väistämättä. Tahto valtaan on aina olemassa,jos sitä tahdotaan suosia.

"Itse koen että teknologia ja laaja tietoyhteiskunta on paras tapa jakaa omaisuutta tasapuolisesti."

Näyttääkö se mielestäsi kehittyvän nyt siihen suuntaan?

"Jos haluaa kriittisesti tarkastella kapitalismia ja vapaata markkinataloutta, niin joutuu menemään hyvin syvälle ongelmaan, johon vielä yksikään teoria ei ole osannut antaa kattavaa vastausta."

Mikäli kuvittelet etteikö sosialismi tai kommunismi ole vastaus johonkin todella syvään ongelmaan,niin asennoidut niihin liian köykäisesti. Kaikki ideologiat ovat vastauksia johonkin todella syviin ongelmiin ja jokainen niistä jättää vastaamatta aina jonkin toisen ideologian vastaamiin ongelmiin. Ongelmien keskiössä on ihminen ja ihmisten yhteiselämän kudelma.

"Saattaa olla että seuraavan kerran pohdin kapitalismin moraalia"

Tai miten olisi jos jättäisit pohtimatta jonkun ideologian moraalia..sehän tarkoittaa vain miten saadaan hyvällä omallatunnolla pahoja asioita hyväksyttyä..ideologisesti.

Mutta olisin havaitsevinani,että kriittinen kapitalismin pohtiminen näyttäisi olevan sinullekkin hieman nihkeän oloista? Se pitäisi olla helppoa,kun katsoo vain tosiasioita silmästä silmään eikä uiskentele ideologian varassa. Se riittää.

Käyttäjän OssiOjutkangas kuva
Ossi Ojutkangas

Sekä oikealla, että vasemmalla tehdään usein sama virhe teknologian suhteen. Virhe on lyhyesti ilmaistuna se, että unohdetaan kuinka teknologia ei pelkisty ainoastaan ongelmien ratkaisijaksi (mitä sen avulla kiistatta tehdään) vaan teknologian kehitys luo koko ajan myös uusia ongelmia. Kulttuuri ei ainoastaan luo ja muovaa teknologiaa vaan myös teknologia luo kulttuuria. Kun jokin tulee mahdolliseksi teknologian avulla silloin sitä myös käytetään – seuraukset tulevat sitten joskus perässä. Tästä puhui maailmalla kaikkein tunnetuin suomalaisfilosofi Georg Henrik von Wright. Kannattaa häneenkin teksteihin tutustua. Teknologisesta imperatiivista on hyvä aloittaa.

Mainitsemasi tietoyhteiskunnan kehitys internetteineen ei ole pelkästään siunaus ja avain onneen. Kun kaikki tieto on saatavilla, sitä on paljon ja sen määrä lisääntyy, se aiheuttaa ihmisille myös valtavasti hämmennystä ja infoähkyä. Metatiedon hallinta ja medialukutaito eivät synny itsestään. Suurten tietomassojen äärellä ihmisiä voidaan johtaa myös harhaan. Tätä tehdään jo nyt hybrdisodankäynnissä: esimerkiksi Venäjän tarkoituksena on kylvää paljon keskenään ristiriitaista tietoa Ukrainan tilanteesta. Silloin ihmiset turvautuvat useammin helpoimpaan vaihtoehtoon: he uskovat mitä Venäjän televisio asioista sanoo. Yhtä kaikki, internet tai muut välineet tietomassojen äärelle ei takaa ihmisten kykyä käsitellä ja jäsentää tuota tietoa. Pystyvätkö kaikki ihmiset tuohon yhtä hyvin nyt tai varsinkaan tulevaisuudessa? Voi käydä myös niin, että yhä useampi putoaa yhteiskunnan kelkasta juuri siksi, että rima ymmärtää sitä ja sen tapahtumia nousee koko ajan korkeammalle. Ennen kelkasta putosivat lähinnä vain lääketieteellisesti kehitysvammaisiksi määritellyt ihmiset, mutta tulevaisuudessa yhä useampi ihminen voi jäädä kelkasta. Kuinka heihin suhtaudutaan tulevaisuuden yhteiskunnassa? Siinäpä yksi avainkysymys, jota toivon itse kunkin pohtivan poliittisesta taustastaan riippumatta.

Käyttäjän MariHakkala kuva
Mari Mattila

Ajatuksiasi on ilo lukea! Jatka pohdiskelua ja jaa niitä edelleenkin, moni meistä saa uutta uskoa nousevaan polveen

Käyttäjän JaniLindroos kuva
Jani Lindroos

Tuo jakaminen onnistuu nyt jo aivan hyvin nykyisessä järjestelmässä, nythän meilläkin poliittiset päättäjät ovat jo vuosia jakaneet enemmän kuin olisi tuloihin nähden varaa=raju velkaantuminen.

Nyt ja tulevaisuudessa täytyy tehdä ja tuottaa, jotta olisi jotain jaettavaa. Miten se tapahtuisi? Jonkun pitää valmistaa se auto jolla ajetaan niitä Uber kyytejä. Vaikka robotit valmistaisi autot kokonaan niin jollain taholla pitää olla päätösvaltaa/pääomia sen tehtaan perustamiseen. Tässä kohtaa tulee ongelmia jos oletuksena on, että kommunistista järjestelmää ei tehdä "ylhäältä"=ole valtiota ym. Tai kellään ei saa olla pääomia.

Nykyinen järjestelmä ei ole täydellinen tai ongelmaton, mutta nykyisistä ongelmista suurin osa on ihmisten aikaansaannosta. Järjestelmä toki saattaa esim. pankkisektorille tarjota vääriä kannustimia, mutta ei se tarkoita, että silloin on pakko ajaa järjestelmä aivan vääristyneeseen tilaan. Sen ovat tehneet joukko ihmisiä omine päätöksineen ja toiminnallaan. Ja samankaltaiset ihmisen toiminnan seurauksista tulevat ongelmat ovat mahdollisia kaikissa järjestelmissä. Kuten eliitin "porsastelu" sosialistisissa järjestelmissä, kuten täällä kirjoituksissa on hyvin tuotu esiin.

A.Smith kirjoitti jo 1700-luvulla "ihmisellä joka ei voi hankkia itselleen omaisuutta, ei voi olla muuta etua kuin syödä mahdollisimman paljon ja tehdä mahdollisimman vähän." Ja lisäksi "silloin kun ihmiset saavat turvallisesti nauttia oman työnsä hedelmistä, he luonnostaa ahkeroivat omien olojensa parantamiseksi..."

Nuo ihmisluonnon ominaisuudet(ainakin osalla ihmisiä) kun yhdistetään kommunismin aatteeseen, että kukaan ei saisi omistaa mitään, tai kenelläkään ei saisi asiat olla paremmin kuin toisella...ym. niin päästään päätelmään, että sellainen järjestelmä ei voi toimia. Toki itse optimistina myös uskon, että ihmiset joskus tulevaisuudessa kehittyvät ajan myötä, mutta kun katsoo historiaa satojen tai tuhansien vuosien ajalta, niin tuo aika on vielä kaukana tulevaisuudessa.

Etenkin mikäli oletuksena olisi järjestelmän tulo vapaaehtoisesti tai "luonnostaan". Pakolla sitä voidaan yrittää jälleen lähiaikoinakin, mutta lopputulos tulee olemaan sama kuin aikaisemmilla "pakolla yrittämillä", eli homma ei tule toimimaan.

Hannu Rautomäki

Sosialismin teorioissa kommunismi on korkeampitasoinen tavoite tasavertaisesta yhteiskunnasta, jota ei kuitenkaan ole saavutettu missään.
Ettei sen puoleen, ei koskaan tulla saavuttamaankaan.
Sosialismilla on kuitenkin saavutuksensa.
Se pakotti yhteiskuntajärjstelmien kilpailutilanteessa kapitalistisen lännen demokratisoitumaan ja ottamaan heikommatkin kansanosat huomioon.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Kirjoittaja on nyt muutaman vuosikymmenen verran myöhässä tästä poliittisesta keskustelusta. Suomessa ei ole ollut mitään vakavasti otettavaa kommunistista poliittista liikettä noin 25:en vuoteen. Nykyään Vasemmistoliittokin on sitoutunut markkinatalouteen.

Vähän kuin kirjoittaisi, miksi monarkia olisi Suomelle huono valtiomuoto. Moniko on sitä ehdottanut Suomeen viimeiseen sataan vuoteen? Tai no niin, viimeksi sitä ehdotettiin Kokoomuksen taholta, totta tosiaan.

En siten aivan ymmärrä, kenelle tai mitä vastaan kirjoittaja kohdistaa tämän kirjoituksensa. Onko tullut vahingossa luettua jokin kokoomusnuorten perehdytysopas 70-luvulta?

Käyttäjän bingatupamaki kuva
Binga Tupamäki

Päinvastoin, nyt on juuri oikea aika pohtia kommunismia uudelleen. Vuosikymmeniä sitten kommunismi tarkoitti keskusjohtoista valtiota, jossa kaikki vietiin kansalta ja luvattiin palauttaa takaisin. Vaan ei palautettu. Tämän kaikki tietää ja siksi kommunismi on yleisesti heitetty roskiin.

Nykyään yhteiskuntamme kuitenkin etenee kovaa vauhtia johonkin suuntaan. Se suunta on digitalisaatio ja tietoyhteiskunta. Näissä molemmissa hyvä puoli on se, että niiden hyötysuhde verrattuna hintaan on huikea. Ennen piti rakentaa kirjastoja tai ostaa kirjoja, nykyään tarvitsee vain googlettaa. Tiedosta on tullut kaikille avointa, mikä muistuttaa kovasti kommunismin alkuperäistä ajatusta ''vapaasta liitosta''.

Siksi halusin tuoda vaihtoehtoisen näkemyksen kommunismista esille. Tämä ei olisi ollut mahdollista lukea mistään kokoomusnuorten 70-luvun perehdytysoppaasta, koska internet ja tiedon jakaminen ilmaiseksi oli aivan vieras käsite silloin. Olemme menossa kulutusyhteiskunnasta tieto- ja jakamisyhteiskuntaan. Jakamisyhteiskunta taas täyttää kommunistisen ihanteen vaatimukset. Vallankaappauksen sijaan kommunismi voi toteutua kaukana tulevaisuudessa toisella tavalla.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Ihmisen kaikkinaisen raadollisuuden tiedostaen ei kommunismi voi toteutua koskaan eikä missään edes toisella tavalla. Se ei olisi silloin enää kommunismia.

Marxilainen sosialismi, kommunismi sen ylimpänä asteena, on lähes "raamatullista" utopistisine tavoitteineen. Sinänsä paljolti hyvine sellaisineen. Mutta kyllä kannattaa ennemmin Sinunkin Binga laittaa toivosi "kommunismin" uuteen tulemiseen Ison kirjan lupaaman tulevan paratiisin muodossa. Tulee tai ei.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Eihän tämä blogisti puhunut tämän päivän Suomesta tai Suomesta ylipäätään. Mahdoitko lukea edes koko kirjoitusta? Ainakaan ajatuksella?

Tämä oli analyyttinen ja poliittisfilosofinen pohdiskelu, jolle omalta puoleltani olen valmis antamaan täydet pinnat.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Internet on hyvin pitkälti kommunismin hedelmiä (GNU/Linux/Open Source/etc).

Myös jakamistalous ja kierrätys ovat varsin selkeää kommunismia.

Binga on aivan oikella jäljillä; Aivan ilmeinen muutosprosessi on käynnissä, jonka vaikutuksia emme ole vielä täysin ymmärtäneet ja tiedostaneet.

Käyttäjän tuomasheikkila kuva
Tuomas Heikkilä

Jotta kommunismi toimisi, tarvittaisiin sitä että ahneus ja kunnianhimo katoisi yhdessä yössä.

Aina on joku joka haluaa enemmän kuin mitä naapurilla on ja aina on joku joka haluaa olla enemmän kuin yksi muurahainen keossa.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Yhdessä yössähän se ei katoa, kuten reaalisosialismia toteutettaessa on kuviteltu.

Kyse onkin kenties sadoista vuosista. Eikä siirtymistä sosialismiin voi pakottaa, se pakko syntyy luonnostaan, kun kapitalismilta putoaa pohja, eikä muuta vaihtoehtoa maailman säilymiselle enää löydy kuin tarttua kauniisti lusikkaan ja myöntyä yhteistoimintaan.

Se pohja ei putoa yhdessä yössä. Mutta se putoaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Henkilökohtainen kysymys blogistille: Tuo "Tupamäki" on hyvin harvinainen sukunimi. Oletko kenties sukua entiselle vennamolaiselle "Olavi Tupamäelle"?

Käyttäjän bingatupamaki kuva
Binga Tupamäki

Kyllä, kyseessä on isäni! Vennamolaisuutta hänessä ei ollut muuta kuin harmillisesti oli samassa puolueessa.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Hän oli aikansa fiksuimpia poliitikkoja. Kiinnostavasti näyttää menevän sukuperintönä tuo tapa pohdiskella järkevästi kehitysmahdollisuuksia juuri sellaisessa ympäristössä, jossa melkein kaikki muut vastustavat niitä kaikkia.

Risto Laine

Erinomainen kirjoitus. Hegel loi pohjan tälle ajattelulle ja Marx kehitti siitä kommunismin.

Käyttäjän OssiOjutkangas kuva
Ossi Ojutkangas

"Olemme matkalla kohti yhteiskuntaa, jossa jokainen on oman itsensä herra. Tulevaisuutta, jossa valinnanvapaus ja vastuunkanto ovat yksilötasolla aina läsnä."

Valitettavasti saatamme olla matkalla kohti ns. vahvojen yhteiskuntaa. Nyt se vain piilotetaan valinnan vapauden taakse. Valinnat kun eivät synny missään tyhjiössä vaikuttamatta toisiinsa. Adornoa vapaasti lainaten: kaikki voivat tanssia vapaasti kuten haluavat, mutta silti kaikki tanssivat kuten kaikki muutkin. Valinnan vapaus ei yksinään tee mahtavaa, utopistisen ihanaa yhteiskuntaa, sillä sen avulla voidaan verhota taustalla tapahtuvaa vallankäyttöä. Aina on joku jolla on muita enemmän valtaa vaikuttaa siihen mitkä ovat valittavissa olevat valinnat. Tämähän on myös Foucaultin peruskauraa.

Kiteytän kärjistämisenkin uhalla: länsimaisessa kultuskulttuurissa valinnan vapaus tarkoittaa ennen kaikkea vapautta ostaa mitä haluaa (sille jolla on rahaa). Silloin heikot sortuvat elon tieltä koska heillä ei ole rahaa. Vaikka unohdettaisiinkin nämä heikot joilla ei ole rahaa, tekeekö tuo valinnan vapaus edes niistä muista onnellisia? En ole siitä täysin vakuuttunut. Valtavan monella ihmiset voivat henkisesti nytkin pahoin Suomessa vaikka aineellisesti asiat ovat periaatteessa hyvin: heillä on ruokaa, katto pään päällä ja vieläpä kaikenlaiset tietotekniset laitteetkin joiden avulla voi osallistua vaikkapa tähän keskusteluun. Laskeva rajahyöty on taidettu ohittaa ajat sitten.

Elintason nousu ei enää parannakaan suoraan ihmisten elämään vaan johtaa yksilöiden väliseen kilpavarusteluun. Kilpailemme siis siitä kenellä on eniten omaisuutta, rahaa, vaikutusvaltaa ja aikaa. Valinnan vapauden kiiltokuvakuoren alla voikin piillä hyvinkin pinnallinen ja irvokas arvomaailma. Jos esimerkiksi yhä useampi ihminen haluaa "valita" kauneusleikkauksen ja sitä myöt yhä useampi (leikkaamaton) ihminen nähdään "rumempana", onko se vain neutraalia valinnan vapauden toteutumista? Vai olisiko se kenties myös merkki yhteiskunnan arvomaailman muutoksesta? Ymmärtänet tämän esimerkin kautta, ettei valinnan vapaus ole suinkaan ongelmaton. On toki hyvin trendikästä 2010-luvulla esittää se jonkinlaisena superargumenttina. Tavanomainen argumentti mahdollistaa vasta-argumentin esittämisen. Superargumentin tarkoitus on lopettaa keskustelu yksioikoiseen konsensukseen. Valinnan vapauden tapauksessa siis siihen, että valinnan vapaus (kunhan ei vahingoita muita eikä rajoita muiden valinnnan vapautta) on yksinomaan hyvä asia, ehkä jopa tärkein arvo länsimaisessa yhteiskunnassa. Itse tohdin olla eri mieltä.

Käyttäjän OssiOjutkangas kuva
Ossi Ojutkangas

Vielä vähän yhdenvertaisuudesta. Pohjoismaissa on jo kauan ajettu tasa-arvoa tavalla joka muualta Euroopasta tarkasteltuna vaikuttaa hyvin oudolta. Esimerkiksi lapsella voidaan katsoa olevan "oikeus tasa-arvoiseen lapsuuteen" mikä voi äärimmillään tarkoittaa sitä, että köyhältä (muuten kunnolliselta) perheeltä otetaan lapset pois ja sijoitetaan ne varakkaampaan perheeseen. Muutenhan lasta kiusataan koulussa kun sillä ei ole upouutta kännykkää, muodikkaita vaatteita jne. Lastensuojelun tarkoitus on toki alunperin hyvä ja aniharva vastustaa esim. pahoinpidellyn lapsen huostaanottoa, mutta tässä mennään suuntaan jota suurimmassa osassa maailmaa ei ymmärretä. Muualla maailmassa biologinen vanhemmuus ja siihen perustuva perhe-instituutio nähdään arvokkaampana kuin lapsen "oikeus tasa-arvoiseen lapsuuteen". Toisin sanoen lapsiperheellä on oikeus olla köyhä.

Tästä päästäänkin tuohon kommunismin ja sosialismin ydinongelmaan: kuinka pitkälle tasa-arvoa ja yhdenmukaisuutta tulee vaalia? Kuten George Orwell kirjoitti Eläinten vallankumouksessa, myös kommunismissa lopulta "toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset". Toisin sanoen kommunistinen/sosialistinen ihanne ihmisten täydellisesti tasa-arvoisuudesta suhteessa toisiinsa on silkka utopia. Köyhyys tai muu epätasa-arvo ei ole tavoiteltava asia ja tulonsiirrot voivat olla perusteltuja, mutta johonkin raja on vedettävä. Lastensuojelun toiminta jota käytin edellä esimerkkinä on hyvä esimerkki siksi, että siinä raja on vedetty sellaisella tavalla jota suurin osa eurooppalaisista ei voi mitenkään käsittää. Heidän oikeustajuunsa ei vain sovi ajatus siitä, että tasa-arvoa ajettaisiin tuolla tavoin ja väkivalloin, ilman vanhempien omaa tahtoa. Näin valitettavasti paikoin on Pohjoismaissa toimittu, vaikka ylilyöntejä on nykyisin vähemmän ja parempaan suuntaan ollaan koko ajan menossa.

Toimituksen poiminnat