*

Binga Tupamäki

Kommunismi

Venäjälle Le Penit, Trumpit ja Wildersit ovat korvanneet Haloset ja Tuomiojat

Helsingin Sanomissa oli tänään 23.2.2017 Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Saska Saarikosken kirjoitus otsikolla ”Lännen hyödylliset idiootit Putinin apureina – Takinkääntö on ollut Suomessakin vauhdikasta” (HS 23.2.2017).

Hyvä kirjoitus kannattaa käydä lukemassa ymmärtääkseen yhä enemmän Venäjän tämän vuosikymmenen toimia ja ennen kaikkea sitä, miten Venäjä taitavasti osaa käyttää hyväkseen länsimaihin syntyviä suuntauksia ja niitä kannattavia poliitikkoja.  

Serp i molot - Sirppi ja vasara

Enpä enää ihmettele, että 1920- ja 1930-luvun Neuvostoliitossa kärsittiin nälänhädästä. Olihan neuvostovaltojen liiton virallisessa tunnuksessa kaikille nähtävissä, että kommunistit kyllä vasaran tunsivat, mutteivät kulakkien sirppiä.. Virhe oli voimassa peräti 14 vuoden ajan (1923-1937) kunnes vihdoin joku huomasi, ettei oikea sirppi ole tuon näköinen. Heti sen jälkeen, vuosina 1937-1939, korjattiin sitten jo aivan toisenlainen sato...

Harvainvallasta yhteisön hyvinvointiin

Jos analysoimme nykyistä vallalla olevaa talousjärjestelmää – eli kapitalismia – ja vertaamme sitä viime vuosisadalla mm. ns. itäblokissa ja Kiinassa testattuun kommunismiin, huomaamme, että ne ovat itseasiassa melko samanlaisia. Niinpä siis kommunismi ei ollutkaan todellinen vaihtoehto kapitalismille, koska myös se esim. mahdollisti pienen eliitin vallan enemmistön kärsiessä hiljaisesti.

Suomi 100 vuotta ja kommunismi 100 vuotta

Samalla kun Suomi vuonna 2017 täyttää 100 vuotta, eräs toinenkin institutio täytää samat 100 vuotta. Kommunismi nousi Venäjällä valtaan lokakuun vallankumouksessa vuonna 1917 ensimmäisenä valtiona maailmassa. Ainakin muistamisen, jos ei niinkään juhlimisen aihe, sekin.

Pitkään hallinnut tsaari Nikolai ll  kukistettiin ja valtaan nousivat Leninin johtamat bolshevikit. Maa ajautui pitkään sisällissotaan, joka loppui vasta vuonna 1921. Näistä tapahtumista on katsottava kommunismin valtaan nousun alkaneen.

Miltä elämä maistuu kapitalismissa?

Kävin tämän viikonlopun aikana Uhtualla (eli Kalevalassa) ja tein kiinnostavan havainnon. Venäjän kommunistinen puolue oli pystyttänyt varsin näyttävän katujulisteen, jossa kysytään suoraan "No, miltä elämänne nyt maistuu kapitalismissa?" (Ну как вам живётся при капитализме?). Kysyjänä Vladimir Lenin eli Volodja-setä...

Viime keväänä tein hieman vastaavan havainnon Kostamuksessa: Olemme oikeassa - olemme kykeneviä!

Vastikkeellisesta sosiaaliturvasta loukkujen loukku

Kelan uusi pääjohtaja Elli Aaltonen hehkuttaa medissa, että olemme suurin piirtein historiamme hienoimman käänteen äärellä: yhteiskuntamme on luopumassa perustuslain takaamasta sosiaaliturvasta, ainakin jos hänen oma, sekä hallituksen tilaaman Hiilamon-työryhmän loppuraportin toivottama, ns. risusavottamalli toteutuu. Kyse on siis hienosti muotoiltuna "vastikkeettomasta sosiaaliturvasta luopumisesta".

Punakaarti, aikautemme johtava uusi voima!

Punakaartit, aikakautemme johtava vallankumouksellinen voima!

 

Sosialistien ja kommunistien järjestöjen horjuessa aatteellisessa otteessaan, on punakaarteista noussut johtava vallankumouksellinen voima!

 

Piirteitä Kuusamon identiteetistä historiantutkimuksen valossa

Tutkimusmetodini poliittisen historian tutkimuksessani on lähtökohdiltaan ranskalaisen Andre Siegfriedin 1913 valmistunut pienryhmätutkimus, jossa haastattelemalla selvitettiin ihmisten poliittista käyttäytymistä. Saksalainen Rudolf Heberle käytti (1918–1932) sosiaalisen ekologian menetelmää Schleswig-Holsteinissa tarkastellen sosiaalisia ja taloudellisia ilmiöitä maantieteelliseltä pohjalta ja vertaili äänestystuloksia väestön taloudelliseen ja sosiaaliseen rakenteeseen.

Kommunistinen EUtanasia ?

"Eu on vastuuton ja epädemokraattinen organisaatio, joka muistuttaa päivä päivältä enemmän entistä kommunistista hallintoa, jonka alla itä-Eurooppa oli."

 

Tämän kertoi Tsekkien entinen presidentti Vaclav Klaus internet protaalille www.Breitbart.com viime lauantaina.

 

Kiitos

Hämis

 

 

Näpit irti perinnöistä - Vlog

Keskustelu perintöverotuksen nostamisesta herää Suomessa kerran tai pari vuodessa. Aina mukana on samat lätinät perintöjen ansiottomuudesta ja muusta tauhkasta vaikka kyse on nimenomaan omistusoikeuteen nojaavasta periaatteesta saada päättää omasta omaisuudestaan.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä